Judges 3

Israelin uskottomuus

1Nämä ovat ne kansat, jotka Herra jätti paikoilleen koetellakseen niillä Israelia, kaikkia niitä, jotka eivät olleet kokeneet mitään mistään Kanaanin sodista – 2hän jätti ne ainoastaan sitä varten, että israelilaisten sukupolvet saisivat kokea sotaa hänen opettaessaan heitä sotimaan, kuitenkin ainoastaan niitä, jotka eivät ennen olleet sotaa kokeneet – 3filistealaisten viisi ruhtinasta ja kaikki kanaanilaiset ja siidonilaiset ja hivviläiset, jotka asuivat Libanonin vuoristossa, Baal-Hermonin vuoresta siihen saakka, mistä mennään Hamatiin. 4Nämä jäivät, että hän niiden kautta koettelisi Israelia saadakseen tietää, tottelisivatko he Herran käskyjä, jotka hän oli antanut Mooseksen kautta heidän isilleen. 5Israelilaiset asuivat siis kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten keskellä, 6ja ottivat heidän tyttäriään vaimoikseen ja antoivat omia tyttäriään heidän pojilleen ja palvelivat heidän jumaliaan. 7Israelilaiset tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, ja unohtivat Herran, Jumalansa, ja palvelivat baaleja ja aseroja. 8Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän myi heidät Kuusan-Risataimin, Mesopotamian kuninkaan, käsiin. Israelilaiset palvelivat Kuusan-Risataimia kahdeksan vuotta.

Otniel vapauttaa Aramin vallan alta

9Mutta israelilaiset huusivat Herraa, ja Herra herätti israelilaisille vapauttajan, joka heidät vapautti, Otnielin, Kenaan, Kaalebin nuoremman veljen, pojan. 10Herran Henki tuli häneen, ja hän oli tuomarina Israelissa. Hän lähti sotaan, ja Herra antoi Kuusan-Risataimin, Aramin kuninkaan, hänen käsiinsä, ja Kuusan-Risataim sai tuntea hänen kätensä voiman. 11Maassa oli rauha neljäkymmentä vuotta. Sitten Otniel, Kenaan poika, kuoli.

Eehud vapauttaa Mooabin vallan alta

12Mutta israelilaiset tekivät jälleen sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä. Silloin Herra vahvisti Eglonin, Mooabin kuninkaan, Israelia väkevämmäksi, koska he tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä. 13Tämä kokosi luokseen ammonilaiset ja amalekilaiset, lähti liikkeelle ja voitti Israelin, ja he valtasivat Palmukaupungin. 14Israelilaiset palvelivat Eglonia, mooabilaisten kuningasta, kahdeksantoista vuotta. 15Israelilaiset huusivat Herraa, ja Herra herätti heille vapauttajan, benjaminilaisen Eehudin, Geeran pojan, vasenkätisen miehen. Kun israelilaiset lähettivät hänet viemään veroa Eglonille, Mooabin kuninkaalle, 16niin Eehud teki itselleen kaksiteräisen miekan, jalan pituisen, ja sitoi sen takkinsa alle oikealle lanteelleen. 17Hän toi veron Eglonille, Mooabin kuninkaalle. Mutta Eglon oli hyvin lihava mies. 18Kun Eehud oli saanut tuoduksi veron, hän lähetti matkaan väen, joka oli kantanut verolahjoja. 19Mutta hän itse kääntyi takaisin Gilgalin luona olevilta jumalankuvilta ja käski sanoa: "Minulla on salaista asiaa sinulle, kuningas." Niin tämä sanoi: "Hiljaa!" Silloin kaikki, jotka seisoivat hänen luonaan, poistuivat hänen luotaan.

20Kun Eehud oli tullut hänen luokseen hänen istuessaan yksin viileässä yläsalissa, Eehud sanoi: "Minulla on sinulle sana Jumalalta." Silloin hän nousi istuimeltaan, 21mutta Eehud ojensi vasemman kätensä ja tempasi miekan oikealta lanteeltaan ja pisti sen hänen vatsaansa, 22niin että kahvakin meni sisään terän mukana ja terä upposi kokonaan ihraan, sillä hän ei vetänyt ulos miekkaa hänen vatsastaan. Sitten hän meni ulos laakealle katolle. 23Kun Eehud oli tullut pylväskäytävään, hän sulki yläsalin ovet jälkeensä ja lukitsi ne.

24Hänen mentyään tulivat kuninkaan palvelijat, ja kun he näkivät, että yläsalin ovet olivat lukitut, niin he ajattelivat: "Varmaankin hän on tarpeellaan viileässä kammiossa." 25Sitten he odottivat kyllästymiseen asti, mutta kun hän ei sittenkään avannut yläsalin ovia, he ottivat avaimen ja avasivat itse. Niin, katso, heidän herransa makasi kuolleena lattialla.

26Mutta Eehud oli paennut heidän vitkastellessaan. Hän oli jo päässyt jumalankuvien ohi ja pakeni Seiraan. 27Sinne tultuaan hän puhalsi torveen Efraimin vuoristossa. Silloin israelilaiset laskeutuivat hänen kanssaan vuoristosta, ja hän heidän etunenässään.

28Hän sanoi heille: "Seuratkaa minua, sillä Herra antaa vihollisenne, mooabilaiset, käsiinne." Silloin he laskeutuivat hänen jäljessään alas, valtasivat mooabilaisten tieltä Jordanin kahluupaikat eivätkä päästäneet ketään yli. 29He voittivat silloin Mooabin, lähes kymmenen tuhatta miestä, kaikki voimakkaita ja sotakuntoisia miehiä, eikä ainoakaan päässyt pakoon. 30Mooab nöyrtyi sinä päivänä Israelin käden alle. Maassa oli rauha kahdeksankymmentä vuotta.

Samgar vapauttaa filistealaisista

31Hänen jälkeensä tuli Samgar, Anatin poika. Hän surmasi filistealaisia kuusisataa miestä häränpistimellä. Hänkin vapautti Israelin.